1970-luku
Parrujen menekki elpyi ja traktorin perään asennetuilla veistoyksiköillä oli
taas kysyntää. Veljekset, kylältä värvättyine työmiehineen, kiersivät ura-
koimassa useilla veistoyksiköillä ympäri Suomen. Vuoteen 1976 mennessä
veljekset olivat perustaneet myös toistakymmentä kiinteätä parrunveisto-
asemaa. Koneveiston koneet veistivät täydet 100 % Suomen parruviennistä,
parhaimmillaan lähes 300.000 m3 vuodessa.
Muutokset Egyptin poliittisessa tilanteessa ja useat uudet säännökset
aikaansaivat kuitenkin parrujen kysynnän laskun ja lopullisen kysynnän
romahtamisen 70-luvun loppuun mennessä. Tilanne oli jälleen kerran ongel-
mallinen. Jotain uutta yhtiön pelastamiseksi oli tehtävä ja nopeasti.
Veljeksille oli onneksi kertynyt huomattava määrä kokemusta pienpuun
hyödyntämisestä, joten he ryhtyivät Kaukon johdolla kehittämään pienpuun
sahaukseen soveltuvaa sahakonetta, ajatuksena perustaa oma sahalaitos
tukemaan yrityksen taloutta. Sodan jälkeen istutetut metsät alkoivat olla
ensiharvennushakkuiden tarpeessa ja ounasteltiin myös, että tarvetta
pienpuuta hyödyntävälle sahakoneelle olisi pian olemassa.
”Olen vuosien varrella nähnyt hotellin jos toisenkin, mutta sen vieraanvaraisempaa
kortteeria kuin Kyhhäyksen talo Uuraassa en ole vielä tavannut”.
- Hannu Rautio
